Vaikka hallitus esitti Suomeen lisää ydinvoimaa jo keväällä, niin silti on tullut oltua luottavaisin mielin ratkaisin suhteen. Ja kattia kanssa, eduskuntahan kävelee hallituksen talutusnuorassa kun pässi ikään. Suomeen on perustettu oikein edustuksellinen brandityöryhmä – tämän ydinvoimapäätöksen jälkeen senkin voi surutta lakkauttaa, sillä eduskunta teki työn jo sen puolesta. “Suomi – eniten maailmassa ydinjätettä asukasta kohden”. Muualla maailmassa on jo kehitetty aurinkoenergialla toimiva lentokone, joka on onnistunut lentämään yhdenjaksoisesti vuorokauden. Pikkuisen eri suunta kuin Suomen kauaskantoinen ratkaisu sitoutua vanhoillisuuteen ja tapa jättää lastenlastenlastenlapsille jäteperintö.
Huvittavaa tapauksessa on vielä tapa, jolla se syntyi. Taas tehtiin pekkariset ja vaihdettiin yksi päätös mahtavaan risupakettiin. Ihan ei aukea 80 prosentin osuus risuille koko uusiutuvan energian paketista. No politiikka on näköjään edelleen vaihtokaupoilla pelaamista. Kaiken lisäksi hassua on se, että luvat myönnettiin kahdelle teollisuusyritysten pyörittämälle hankkeelle ja ainoa markkinoilla toimiva yritys jäi orrelle nuolemaan näppejään. Markkinoilla toimiva yritys olisi voinut sentään myydä halvempaa sähköä tavallisille kuluttajille ja pienyrittäjille.
Ihmetyttää myös se tapa, jolla vastuulliset poliitikot ovat vähätelleet uraaniin liittyviä ongelmia ja riskejä. Suorastaan edesvastuutonta. Mitkään tutkimuksen eivät edes puolla sähkönkulutuksessa kahta uutta ydinvoimalaa eli tietoisesti Suomesta ollaan tekemässä ydinvoiman vientimaata.
Ja sitten itse varsinaiseen asiaan. Vuodesta on puolet takana ja voisin tehdä katsauksen meidän sähkönkulutukseen. Helmikuu on ollut kilpailuajan kovin kuukausi yli 2000 kwtunnin kulutuksellaan. Kesäkuun kulutus oli reilu 600 kwtuntia eli 70 prosenttia vähemmän. Sähkölämmitteisen talon perusominaisuus. Muutenkin kulutuksen rakenne on muuttunut päälaelleen. Kun helmikuussa vesivaraajan sekä yleissähkön osuudet kokonaiskulutuksesta olivat alle 15 prosenttia, niin kesäkuussa vesivaraajan osuus oli yli 40 prosenttia ja yleissähkön osuus reilun kolmanneksen. Vastaavasti kovina pakkaskuukausina lämpöpumpun ja pattereiden osuus yhteensä oli hivenen yli puolet, niin nyt niiden osuudet ovat nollassa. Kuten myös puunkulutus.
Toki yleissähkön varsinainen kulutus on myös lisääntyneen valon myötä laskenut talvesta ja vesivaraajan kulutus on pysynyt ennallaan. Olemme ainakin pyrkineet pienentämään vedenkulutusta ja vuositasolla sen kulutus näyttäisi laskeneen. En tiedä, miksei kulutuksen lasku näy lämmityksen määrässä. Onkohan sille lämmityksen säätelylle jotain tehtävissä pilaamatta veden laatua?
Lämmintä kesää kaikille ihan luonnon omalla voimalla!
Ville